Taas hurahti viikko ilman päivitystä. Ollaan vain seurauteltu ja kapulalla väännetty, joten en ole jaksanut päivitellä.
Tämä on varmaan niin tätä nuoren adhd-koiran kanssa elämistä 
Kun meidän seuraaminen alkaa hiljokseen sujua (ei enää edistele kamalasti, pitää ihan kivasti kontaktia jne.), niin nyt meidän “pomminvarmat” liikeet paikallamakuu ja noutaminen ovat menneet ihan puihin. Paikallamakuussa laskee kokoajan lonkalle, vaikka korjaan sen asentoja ja palkkaan suorassa makuusta ja noutamisessa tiputtelee kapulaa, ottaa vinoon ja heittelee sinne suun taakse. Melkein edettiin kapulassa, mutta ah, nyt se on alkanut tosiaan tiputtaa sitä! Yhtenä päivänä otin niin, että heitin sen kapulan ja kun toi nätisti, niin palkkasin hurjasti, mutta jos otti vinoon, niin käänsin pään pois. Ja nyt se tiputtaa. Aina. Joka kerta kun menee kapulalle. Toisinaan ei ota edes suuhun asti. ARGH!
En jaksa ymmärtää miksi se ottaa tuon vinoon, se on sen ensimmäinen ja tuntuu pahasti että ainut tapa ottaa kapula, kun ennen otti sen niin hienosti kokosuuhun (vaikka tiputti kyllä suun puoliväliin). Perhana, harmittaa oikeasti tosi paljon. Vaikka tuota on jankanut nyt kolme viikkoa, niin ei mikään tunnu menevän perille. Olisi pitänyt vain antaa olla se huono ote, olisipa ainakin näennäisesti toimiva liike.
Ja tuo hiton lonkka! Saattaa olla viisi sekuntia oikein ja laskee lonkalle, ihan minun nähdenkin. Nyt aletaan pitämään sille paikallamakuita kun olen syömässä, lukemassa, dataamassa tms. Useamman kerran päivässä ja joka kerta korjataan heti kun laskee lonkalle. Ennenhän se siis oli sen kolmekin minuuttia nätisti suorassa maassa, ihmeellinen tämäkin takapakki.
Mutta kiva kun se seuraaminen alkaa hiljokseen sujua.
Vaan tämän päivän tapahtumisiin. Paikallamakuu 30 sec + 60 sec, oli hienosti paikalla maassa. Päivän lopuksi kun tein kolmen minuutin paikallamakuun niin että pyörin siinä edes takaisin, sain käydä perskarvoista nostamasta sen lonkalta ties kuinka monta kertaa takaisin ylös. Kaukot taas oli vähän ryssimistä, joten tein lähikaukot ja palkasin liikkeen kokonaisuudessaan, jonka jälkeen 10 askelta, 10 sekuntia ja lopuksi kokoliikkeen palkkaus. Avon este ihan ok, kerran meni maate. Avon luoksetulo tosi jees, kerran ei seisahtunut ollenkaan ja kerran meni jonkin verran yli, mutta kaksi nappia pysähtymistä. Kerran liike kokonaisuudessaan läpi. Seuraamiset oli tosi kivat, jahka vähän rauhoittui. Täyskäännöstä oikeaan ja vasempaan, 90 asteen käännöksiä suorilla ja ruutumaista kääntyilyä. Liikkeestä seisomisessa ensin käveli hetken mukana, kahdella toisella kerralla pysähtyi heti. Liikkeestä maahanmenossa apinoi ja jouduin käskyttämään sitä huvin vuoksi maahan muutaman kerran, ennen kuin liikkeestä meni maate.
Ja noutamisesta ei edes puhuta. Innostettuna otti kädestä ja maan läheltä hyvin ja toi hienosti eteen, mutta sitten kun piti itse ottaa maasta niin vino tietenkin. Otettiin sitten eteen tulemista kapulan kanssa ja kapulan suuhunottamista. Se ottaa kyllä minun kädestä hienosti oikeaan kohtaan, mutta sieltä maasta on täysmahdottomuus ottaa oikein. Tympeää, mutta pakko vain jankata.
Varattiin muuten paikka paimennuskurssille 15. – 16.5. Tupokselle M. Jokisaaren tilalle (Kennel Eyespy). Äiskä ja sisko ainakin tulossa sinne, saapa nähdä mitä siitäkin viikonlopusta on tulossa Jännityksellä odotetaan, olis kiva päästä vilkaisemaan lampaita ennen sitä, jos se vaikka ehtisi syttyä niille ettei viikonloppu mene virittelyssä.
